tiistai 26. toukokuuta 2015

Viimeisiä viedään!

Huomenna on viimeinen päiväni työharjoittelussa. Sain tänään eräältä tutkijalta lahjaksi korvakorut, kiitokseksi hyvästä työstä. Hän sanoi, että minusta on ollut paljon apua. Olen yrittänyt parhaani, ja oli ihanaa saada positiivista palautetta. Tänään leivon jotain (ehkä kinder-piirakkaa!) ja vien huomenna töihin. Kaikki ihmiset työharjoittelupaikassani ovat kovin persoja makealle, joka maanantai kokouksissa on monenlaisia kakkuja ja leivoksia, eräs kolleega tuo perjantaisin croissantteja kahvihuoneeseen ja vähän väliä kahvipöydässä on jos jonkinlaista keksiä. :D


En ole ihan varma, kasvattaisinko etuhiukset pois vai leikkaanko ne valmistujaisten jälkeen (vasta jälkeen, koska lakin kanssa on järkevämpää siirtää etuhiukset sivuun). Toisaalta tuntuisi, että vaihtelu virkistää, mutta toisaalta olen liian malttamaton kasvattamaan etuhiuksia, ja ehkä kuitenkin kasvojeni muotoon sopii otsahiukset kaikkein parhaiten. En silti ole ihan varma mihin ratkaisuun päädyn.


Luppoajan raapusteluja... mikä siinä onkin, että kun piirtelee jonkin vihkon takakanteen, niin piirroksista tulee söpöjä ja ihan kivan näköisiä, mutta sitten kun pitäisi piirtää jotain kunnollista oikealle paperille, ne epäonnistuvat lähes aina (tai ovat muuten vaan tuskallisen hankalia piirtää!).


Vaihdoimme kotona järjestystä ja tyhjentelimme juhlia varten lipaston päältä turhat tavarat kaappiin. Egyptistä ostettu kissapatsas vaihtuikin oikeaan kissaan, kun Ayu päätti lipaston olevan sen uusi suosikkipaikka päiväunia varten! Järjestystä täällä piti muuttaa siksi, kun saan pianon valmistujaislahjaksi. Siis kyllä, pianon! (Digitaalipianon kylläkin, mutta kuitenkin!) Pääsen nyt harjoittelemaan monen vuoden tauon jälkeen... syksyllä voisin ottaa pianotuntejakin. Haasteena olisi oppia lukemaan nuotteja, kun koko lapsuuteni soitin korvakuulolta ja näkemäni perusteella. Hah, piano-opettajani oli kamala venäläinen nainen, joka runnoi sormiani jos soitin väärin, ja hän aina valitti siitä kun en lukenut nuotteja. Tämä johti vain siihen, että opettelin soittamaan siten, ettei minun tarvinnut katsoa käsiäni ollenkaan... olisi vain pitänyt opetella ne nuotit silloin pienenä, nyt se on paljon hankalampaa. :D

tiistai 19. toukokuuta 2015

Kevät

Eilen minusta tuli virallisesti ylioppilas. Ajattelin aina pienenä, että minustahan kyllä tulee kahden ällän yllioppilas (pun intended) ja niin minusta tulikin. Muut kokeet eivät niin hyvin menneet... M niinkuin matematiikka, biologiasta C. Terveystiedosta sain paremman kuin A:n ja olen siihen tyytyväinen.
Kävin yliopiston pääsykokeissakin. Jos en pääse tänä vuonna sisään, haen ensi vuonna uudestaan... tulin siihen tulokseen, että en minä mikään bioanalyytikko halua olla. En sovi hoitoalalle.

Olin ajatellut, että tekisin itse kampaukseni valmistujaisiin. Huono idea. Enhän minä osaa laittaa tukkaani, hyvä jos siedettävän näköisen poninhännän saan tehtyä. Saisinkohan enää kampaajalle aikaa mistään...? Ahdistaa. Minulla on upea mekko, meikatakin osaan, mutta jos kampaus on surkea niin kokonaisuuskin on mitä on.

Valmistumisen iloa varjostaa vähän tämän päivän ankeus. Tänään tyttöystäväni äidin koira Raffe jouduttiin lopettamaan. En voi uskoa että Raffea ei enää ole. Vastahan minä sitä aamulla rapsuttelin töihin lähtiessä! Surettaa, vaikka tiedän että sillä ei enää ole paha olla.