keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Tylsistyttää

Kesälomaa on enää viikko jäljellä. Tuntuu, etten keksi mitään tekemistä. Tai keksisin varmaankin, mutta saatan olla liian mukavuudenhaluinen...
Haluaisin lähteä ulos ottamaan kuvia. Kävin tyttöystäväni kanssa lenkillä ja löysimme läheisestä puistosta ihanan metsäpolun, jossa voisi ottaa hienoja kuvia. Toisaalta en tiedä, onko 22-vuotias liian vanha tuollaisiin hömpötyksiin. Niin, ikäkriisi painaa päälle! Täytin viime viikolla kaksikymmentäkaksi, ja olen aika varma että näytän nyt jotenkin erilaiselta. Aikuisemmalta. Vielä kesän alussa en meinannut päästä elokuvateatteriin katsomaan elokuvaa nimeltä Evil Dead, koska en ottanut henkkareita mukaan, ja myyjä epäili, etten ole vielä täyttänyt kahdeksaatoista. Nyt jos menisin elokuviin, ei kukaan kysyisi papereita. Sellaista se kai on, kun vanhenee.

 
 Synttärikakkua pari päivää ennen oikeaa syntymäpäivää! Rakastan vadelmia ja suklaata!

Varsinaisena syntymäpäivänä kävimme Huviretkessä syömässä. Minä söin kanaa, vuohenjuustoa ja ristikkoperunoita... 


...ystäväni söi vuohenjuustosalaatin...


 ...ja tyttöystäväni päätyi fish & chipseihin!


 Satuin olemaan töissä koko illan tuolloin syntymäpäivänäni, ja työnantajani tarjosi kakkua!


 Töissä söin myös punaista currya ja lohta sekä katkarapuja. Punainen curry on jostain syystä muodostunut ehdottomaksi suosikiksi.


Illalla taivas oli ihanan hempeän värinen. Onneksi tuolloin oli ihana, lämmin sää... säät ovat taas viilenneet ja taivas on harmaa ja tylsä.



Sitten saapui onnen päivä! Kimppakämppään muuttaessamme minä ja tyttöystäväni annoimme kissamme Ayun hänen äidilleen, niin että kun muutamme pois, saamme Ayun sitten takaisin. Pari päivää sitten kisu tuli meille hoitoon pariksi viikoksi! On mukavaa, kun Ayu on taas valtaamassa puolet sängystä. Tulee ikävä, kun sen pitää taas mennä.


Mahdollisesti maailman söpöin kissa.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Karvaisia kavereita

On mukavaa olla taas kotona. Olin nimittäin perjantaista maanantaihin lemmikkivahtina! Hoidin siis kahta koiraa ja kahta kissaa asiakkaan kotona, kun hän oli perheineen reissussa. Haluaisin niin kovasti laittaa tänne kuvia noista suloisista karvapalleroista, mutta koska kyseessä eivät ole omat lemmikkini, jätän väliin.



Tässä kuitenkin kuva eräästä toisesta karvaisesta kaverista, joka tuli lenkillä vastaan! Olen kotoisin pohjoisesta, ja siellä ei juuri siilejä näy... tämä taisi olla toinen tai kolmas kerta kun näin ihan oikean siilin, joten se oli ihmetyksen aihe sekä koirille, että minulle. :D On hauskaa, kun vielä päälle parikymppisenä riittää aiheita ihmettelyyn.


Lauantaina töissä työnantajani tarjosi minulle jonkinlaista Thaimaalaista jälkiruokaa! Nimestä tai aineksista en oikein päässyt selvyyteen, mutta ainakin tuo valkoinen raaste tuossa päällä on kookosta. Itsessään tuo jälkiruoka oli kuin hyytelöä, josta oli leikattu tuollaisia vinoneliön muotoisia paloja, ja se maistui melko miedolle ja makealle. Erotin maussa kuitenkin jotain hieman mausteista, mutta en vain tiedä mikä mauste oli kyseessä! Toimii hyvin tulisen ruoan jälkeen :)


Kävin tyttöystäväni kanssa ajelulla myöhään illalla. Syksy saapuu pikkuhiljaa, illat alkaa hämärtyä. Vaikka kesästä pidänkin, en sure syksyn saapumista, sillä syksy on aina ollut minusta kaikkein ihanin vuodenaika. Pidän siitä, kun ilma on vähän kirpeä ja viileä. Pidän siitä, miltä syksy tuoksuu. Pidän siitä, että yöllä on pimeä, koska silloin on helpompi nukkua. On ihanaa, kun koulu ja harrastukset alkavat taas. On ihanaa, kun voi lähteä ulos villapaita päällä. Voi käyttää taas kaulahuivia. Luonto on ihanan värinen, eikä ötököitä ole nimeksikään. Ja tietenkin, syksy on myös uusien kenkien ja farkkujen aikaa (ainakin toivottavasti) !

Tänään siivoan, saatan pestä ehkä pyykkiäkin. Yritän ainakin venytellä ja harjoitella piruetteja. Piruetit ovat minulle haastavia, koska minulle tulee pyörimisesta todella helposti huono olo, ja sen lisäksi minulla on äärettömän huono tasapaino. Ei auta, harjoitella täytyy jos mielii mestariksi. Venyttelykin on oikeastaan synonyymi sanalle "kidutus", mutta en ole koskaan nähnyt ainuttakaan kankeaa balleriinaa. Siksi myös minun pitää kehittää venyvyyttä, vaikka en ammattilainen olekaan, enkä myöskään sellaiseksi halua. Haluan vain oppia tanssimaan. Luulen, että se toisi sulavuutta ja eleganssia tähän kömpelöön olemukseeni :D

 Illalla menen tyttöystäväni kanssa yhteisten kavereiden luokse yöksi, mutta siitä lisää sitten myöhemmin! Ilta kuluu varmasti hyvän ruoan ja hauskojen pelien merkeissä, parhaassa mahdollisessa seurassa tietenkin. ♥

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Ei teehetki, vaan teepäivä

Voihan sitä näinkin käyttää kauniin kesäpäivän. Toisaalta, onko muuta vaihtoehtoa jos pääasiallisena ravinnonlähteenä toimii tee ja kurkkupastillit? En ihan oikeasti sairastu käytännössä koskaan, joten miksi, miksi ihmeessä nyt? Kai se on se, mitä saa kun nukkuu ikkunat auki.

Toisaalta, ihan hyvä näin. En varmaan muuten olisi saanut edes aloitettua tätä blogia. Perustin tämän blogin jo keväällä, ja siitä lähtien olen yrittänyt kerätä rohkeutta aloittaa tänne kirjoittamisen. En ole siinä kovin hyvä. Jos totta puhutaan, niin en varmaankaan edes pidä kirjoittamisesta kovinkaan paljoa! Mutta, rakastan muistoja, ja vaikka kuva kertookin enemmän kuin tuhat sanaa, hauskat sutkaukset unohtaa jos niitä ei kirjoita jonnekin. Yhdeksännellä luokalla kuljetin luokkaretkellä mukanani vihkoa, johon kirjoitin heti kaikki hauskat jutut. Nykyäänkin, jos satun tuota vihkoa selaamaan, muistan aika tarkasti jopa ne tilanteet, joissa joku sanoi jotakin hassua. Ehkä siksi koen kirjoittamisen tärkeänä, vaikka se ei mukavaa olekaan.

Tylsistyttää vain makoilla. Greyn Anatomian toinen kausi menossa (tämä sarja ei vanhene varmaankaan ikinä!) ja Gleen kolmas kausi takana. Kenen muun mielestä koko kausi loppui ihan väärin? Tulen aina näissäkin vähän jälkijunassa, koska en jotenkin osaa seurata TV-sarjoja silloin kun ne tulee telkkarista. Ostan TV-sarjat aina DVD-boxeina, sitten joskus kunhan kerkeää.

Olen taas katsellut balettivideoita ja tekisi niin kovin mieleni tanssia. Ei sillä, että osaisin, mutta en ole tainnut koskaan kuulla ihmisestä, joka olisi oppinut yhtään mitään tekemättä yhtään mitään! Taidan silti ottaa ihan rennosti nyt, koska olisi typerää rasittaa kehoa nyt kun elimistö tarvitsee kaiken ylimääräisen energian ihan johonkin muuhun. Täällä on kämppiksillä ollut vaikka mitä keuhkokuumetta ja keuhkoputken tulehdusta, ja kaikkein vähiten tällä hetkellä haluan maata kolme viikkoa aloillani. Taidan siis pitäytyä niissä videoissa!

Toisaalta peiton alle käpertyminen teekupposen ja Vadelmavenepakolaisen kanssa ei kuulosta myöskään hassummalta. :)