maanantai 29. toukokuuta 2017

Rooma, ikuinen kaupunki

Heippa!

Elämään kuuluu taas paljon kaikenlaista. Tällä kertaa aion kirjoittaa tuoreimmasta tapahtumasta eli matkastamme Roomaan! Tulimme takaisin lomalta jo kaksi viikkoa sitten, ja ajattelin että tämä olisi mukava päivittää tänne blogiin asti vaikka muuten tällä puolella on hiljaista ollutkin.

Lähdimme Roomaan torstaina aamulla, juuri sopivasti lumisadetta pakoon. Saavuimme Fiumicinon lentokentälle iltapäivällä, ja otimme sieltä junan Termini stationille. Hotellimme oli parinsadan metrin päässä asemalta, joten sijainniltaan se oli hyvin otollisella paikalla. Lähdimme saman tien tutkimaan lähiympäristöä ja etsimään Trevin suihkulähdettä. Heitimme sinne kolikot, koska taikauskon mukaan kolikon lähteeseen heittänyt pääsee jossain vaiheessa takaisin Roomaan!



Aikaisin iltapäivällä kävimme testaamassa Italialaisen Mäkkärin antimet :D olihan siellä sellaistakin, mitä Suomessa ei myydä. Illalla söimme Trevin suihkulähteen liepeillä sijaitsevassa La Prosciutteriassa. Sieltä saa erilaisia kinkkuja, juustoja, muita naposteltavia sekä tietenkin viiniä. Paikka oli kerrassaan herttainen ja palvelu mitä ystävällisintä! Iltapalan hinnaksi tuli 15 euroa, se sisälsi kaksi lasia viiniä, korillisen leipää sekä pienen mix platen. Maha täynnä oli hyvä tallustaa hotellille nukkumaan.



Perjantaina aamulla heräsimme aikaisin. Kävimme hotellin aamiaisella ja lähdimme sitten Terminille ja sieltä metrolla kohti Vatikaania. Olimme ostaneet jo huhtikuussa netistä liput Vatikaanin museoon ja Sikstuksen kappeliin, mutta päätimme paikan päällä maksaa ekstraa siitä, että saamme opastetun kierroksen sekä jonottamatta sisään Pietarinkirkkoon. Voin sanoa, että se kannatti! Jonot pelkästään lipunmyyntiin olivat hirvittävän pitkät, enkä usko että olisimme saaneet kierroksesta paljoakaan irti ilman opasta. Vatikaanissa riitti kyllä nähtävää, sinne pitää mennä uudestaan sitten kun palaamme Roomaan uudemman kerran.









Päätimme kävellä Vatikaanista hotellille, matkaa piti olla reilut 4 kilometriä. Matkan varrella olisi ollut museo, jossa olisimme halunneet käydä mutta se valitettavasti näytti olevan kiinni. Lämpöä oli ainakin 28 astetta, ja mehän tietenkin eksyimme. Oli meillä kartta, mutta jotenkin onnistuimme kääntymään joka kerta väärään suuntaan. Perjantaina illalla katsoimme kännykästä, että kävelyä oli tullut 18 kilometriä :D Joka tapauksessa voin sanoa, että kaupungin helteessä eksyneenä hermot olivat vähän kireällä! Onneksi olemme molemmat ruualla lepyteltäviä. Ostimme välipalaksi tuoretta appelsiinimehua, lounaaksi pitsaa ja jälkkärksi vielä gelatoa ja limsaa. Se helpotti oloa. Ja löysimme toki perille aikanaan!



Hotellilla kävimme virkistäytymässä suihkussa ja otimme parin tunnin päiväunet. Tämän jälkeen olin kuin uusi ihminen, ja lähdimme sitten taas metrolla Piazza di Spagnalle. Siellä olivat Espanjalaiset portaat ja kaikki luksuskaupat! Ostin murmelille Tiffanylta käsikorun ja itselleni kosmetiikkaa Sephoralta. Shoppailun jälkeen palasimme hämärän laskeuduttua Treville ja söimme Pizza in Trevi- ravintolassa. Siellä oli älyttömän hyvää ruokaa! Otimme pastaa, gnoccheja ja saltimboccaa. Nam!






 Vaikka olimme vielä ihan ähkyssä noista ruuista, otimme vielä Magnum Pleasure Storesta jäätelöä. Koko matkan tarkoitus oli oikeastaan mennä rentoutumaan ja nauttimaan ruuasta ja nähtävyyksistä, ja siinä mielessä reissu olikin oikein onnistunut!


Lauantaina aamu alkoi jälleen hotellin aamiaisella, jonka jälkeen lähdimme kävellen kohti Colosseumia. Meillä oli sinne myös netistä etukäteen ostetut liput, jotta vältymme turhalta jonotukselta. Samalla lipulla pääsee myös Palatinus-kukkulalle ja Forum Romanumille. Kävelimme taas hieman harhaan matkalla Colosseumille, mutta se oli oikeastaan todella onnekas mutka, sillä löysimme oikein mukavan kahvilan! Siellä joimme tiskillä seisten espressot ja jatkoimme matkaa.

Colosseum oli oikea turistirysä, mutta hyvin vaikuttava kokemuksena. Siellä seistessä oli vaikea edes ymmärtää, että se on ollut pystyssä 2000 vuotta.











Colosseumilta lähtiessä poikkesimme katsomassa Altare della Patriaa Piazza Venezialla. Hevoskärrypatsaat näkyivät Palatinus-kukkulalle, ja päätimme mennä katsomaan niitä ihan lähietäisyydeltä. 

               
Lounaaksi söimme tuollaisia täytettyjä leipiä ja tuoretta appelsiinimehua Le 2 Colonne- nimisessä paikassa Basilica Santa Maria Maggioren vierellä. Ne olivat oikein herkullisia (mutta olenkin varma että mozzarellasta ja parmankinkusta ei pahaa saisi millään keinolla)!

Kävimme jälleen lepäämässä hotellilla hetken aikaa ja lähdimme sitten metrolla taas ostoksille. Illallisella kävimme Terminin aseman lähellä olevassa Petrolini-ravintolassa. Söimme carbonaraa, ravioleja, tiramisua ja toki otimme viinit ja drinkitkin. Mansikka-daquiri oli oikein hyvää.


Sunnuntaina emme ottaneet stressiä aikaisin heräämisestä, sillä meillä ei ollut mitään aikataulutettuja kohteita tuona päivänä. Söimme aamiaisen ja lähdimme kohti Pantheonia. Olimme turhan aikaisin liikenteessä, sillä Pantheonissa oli juuri menossa messu, joka ei loppuisi vielä tuntiin. Istahdimme siis viereiseen ravintolaan juomaan törkeän kalliit cappuccinot, ja kävimme mutkan Piazza Navonalla katsomassa neljän joen lähdettä.





Tuossa kahvilla kävi melko huvittava juttu! Viereiseen pöytään istahti kaksi nuorta miestä. Kuulin aivan selvästi, miten toinen heistä kysyi suomeksi kaveriltaan, että paljonkohan olut mahtaa kyseisessä paikassa maksaa. Juttelimme tietysti muruni kanssa suomeksi itsekin ja kun nämä miehet huomasivat, että puhuimme suomea, vaihtoivat he kielen englantiin! He juttelivat keskenään englanniksi koko loppuajan kunnes poistuivat tilaamatta mitään. Jotenkin outoa, että toisen suomalaisen kohdatessa pitää esittää jotain ihan ihmeellistä :D

Pantheon oli ihan mahtava, ja kuvista ei todellakaan välity lainkaan se kuinka valtava ja hieno se on. 


Tämän jälkeen lähdimme toiseen kohteeseen, eli Julius Caesarin murhapaikalle Largo di Torre Argentinalle. Siellä oli paitsi vanhoja raunioita, myös kulkukissojen turvakoti. Siellä oli hirveän paljon kissoja, suurin osa jollain tavalla sairaita tai vammautuneita. Hännättömiä, silmättömiä diabetikko-kissoja :( Onneksi niillä oli oikein hyvät oltavat siellä, kisut nukkuivat tyytyväisinä pedeissään. Olimme tuoneet Suomesta tuliaisia kissoille, ja olisin kyllä voinut tuoda yhden kissan tuliaisina kotiin.



Lounaalle lähdimme Rooman juutalais-ghettoon. Alue oli ennen juutalaisille varattu asuinalue, jonka ympärillä oli muuri. Sittemmin muuri purettiin pois ja nykyään tuo "ghetto" on itseasiassa yksi Rooman kalleimmista asuinalueista. Tuon alueen erikoisuus on uppopaistettu artisokka, jota toki piti käydä maistamassa. Voi luoja, että olikin hyvää! Ravintola jossa kävimme oli nimeltään La Taverna del Ghetto. Se oli vähän kalliimpi kuin muut ravintolat, joissa kävimme, mutta ruoka oli kyllä hyvää.


Todella esteettinen ruokakuva, eikö...?

Ruuan jälkeen kiertelimme vielä kaupoilla ja menimme sitten hotellille lepäämään. Sieltä lähdimme vielä iltapäivällä käymään Villa Borghese- nimisessä puistossa. Siellä oli pieni lampi, jossa sai soudella vuokraveneellä! Se oli hauskaa, ja melkein vielä hauskempaa oli katsella turisteja, jotka eivät osanneet soutaa. :,D


Puiston jälkeen otimme jälleen metron  takaisin Terminille, ja illallisen söimme hotellin vieressä sijaitsevassa La Mensa di Bacco- ravintolassa. Annokset olivat valtavat ja todella edulliset! Minä söin sienirisottoa ja muru spagettia höystettynä juustolla ja mustapippurilla. 


Seuraavana aamuna lentomme kotia kohti lähti hyyyvin aikaisin aamulla. Juna, jolle tulimme Fiumicinolta Terminille ei kulkenut niin aikaisin, joten meidän piti ottaa taksi. Ja voi pojat, voinpa vain sanoa, että Roomalainen taksi on jo itsessään melkoinen kokemus. Kuski nojaili omaan sivuikkunaansa, räpelsi kännykkäänsä ja ajeli viidenkympin alueella satasta, ja moottoritielläkin 160 kilometrin tuntinopeutta. Hyi, että vatsasta vääntää vieläkin! Pääsimme kuitenkin ehjinä perille. Taksikyyti maksoi 48 euroa, mikä taitaa olla ihan lakisääteinen hinta kyydistä Fiumicinolle.


Jos Roomassa jotain opin, se oli tämä: mikään ei ole niin justiinsa. Parkkeerasitko vahingossa suojatielle/jonkun toisen auton viereen estäen siltä ulospääsyn/vinoon/poikittain? Ei se mitään, ei se ole niin justiinsa. Tiet ylitettiin ihan juuri silloin kun huvitti, ja autoilijat antoivat hyvin tietä. Reissulta kaipaan jo sitä lämpöä ja ihanaa ruokaa! Ihmispaljous oli lähes käsittämätön, sillä kotimatkalla piipahdimme Helsingissäkin mutkan ja Roomaan verrattuna sekin oli aivan autio. :D 

Matkakärpänen on puraisullaan tartuttanut minuun kroonisen matkakuumeen. Ostimme siis jo viime viikolla uuden matkan, joka toteutuu loppuvuodesta! Sitä sitten odotellessa. Aion päivitellä tänne blogiin tässä suhteellisen pian muitakin kuulumisia, minulla on oikeastaan vaikka kuinka paljon asiaa ja kerrottavaa. Pikaisiin näkemisiin siis!

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Asioita ajasta ja muutoksista

 Heippa taas!

Elämä on välillä vähän hassua. Tuntuu kuin olisi hurjan kiireistä eikä aika riitä mihinkään, ja silti samaan aikaan ei tapahdu yhtään mitään. Tämä on vähän sellaista aikaa. Ihan niinkuin siinä memessä, jossa elämä on kuin Rihannan kappale - "work work work work work", ja muuta en oikein ymmärrä. Pidän työstäni, mutta joskus tuntuu kuin en muuta tekisikään. :D



Viime aikoina aikaa on kulunut aika paljon tämän kodin laittamiseen. Olemme siivoilleet ja järjestelleet täällä kotona aika paljon, ja viimeisiä tauluja ja säilytysratkaisuja on hankittu oikein urakalla. Arkea helpottamaan hankimme robotti-imurin! Olin aluksi aivan koko robottia vastaan, mutta voin todeta sen olleen aikamoinen pelastus. Kallisarvoista aikaa jää nyt enemmän muuhun arki-iltaisin.


Ystävällämme oli syntymäpäivät, ja kävimme juhlistamassa niitä viime viikonloppuna drinkkien merkeissä. Cocktail Companyssa tietää aina saavansa erikoisempia, mutta joka kerta yllätyksellisen hyviä juomia. Tänä viikonloppuna lähdimme ihan baariin asti tanssimaan, mutta outoja kun olemme, on illan kohokohta aina aamuyöstä syöty roskaruoka.

Baarissa tanssimisesta otan pienen aasinsillan muuhun tanssiin. Niin, minähän en ole taas kuukauteen käynyt tanssitunneilla. Tai oikeastaan yhdellä viikolla tunteja ei ollut hiihtoloman takia, ja pari tuntia meni harakoille käytännön järjestelyjen vaikeuksien takia. Tällä viikolla en mennyt ihan vain siksi, että työpäivä venähti pitkäksi, töiden jälkeen oli nälkä eikä kotona ollut mitään valmiina, joten ruokaahan siinä piti ruveta laittamaan ja syödäkin piti. Vatsa täynnä istuin keittiön pöydän ääressä, aikaa balettitunnin alkuun oli puoli tuntia ja ajattelin "ihan sama".

Elämässä on kai menossa jonkinlainen taitekohta. Pitäisi uusia kamalasti asioita. Vaatekaappi kävi läpi suuren muodonmuutoksen, kun kaikki risat, vanhat ja pieneksi käyneet vaatteet lensivät hevonkuuseen. Itkun saattelemana toki, kun viime kesänä ostamani ihanat farkkushortsit eivät mahtuneet enää vyötäröltä kiinni ja luopuahan niistä piti. Pitäisi oikeasti tehdä jo asialle jotain, mutta lykkään sitä aloittamista aina vain kun tiedän, miten vaikeaa se on.

Vanha ruttana automme (vuosimallia -97) tuli tiensä päähän, ja allamme on ollut kuukauden verran ihan uusi tehdastuore kaunotar. Jotenkin tuntui isolta muutokselta, suurelta sitoutumiselta ostaa uusi auto. Mutta sellaista se kai on, kun elämä asettuu uomiinsa ja ihmiset kasvavat aikuiseksi. Tuntuu oudolta. Pelottavalta, mutta mukavalta.

Ison askeleen otin myös eilen - kävin kampaajalla ja leikkasin hiukset. Olen jotenkin lykännyt huonokuntoisten hiusteni leikkaamista, koska inhoan muutoksia. Saatan kuulostaa vähän eräältä sketsihahmolta, mutta pitääkö asioiden aina muuttua? :D Jotenkin olen pitänyt niistä harvoista hiuksistani kynsin ja hampain kiinni. Silti heti leikkaamisen jälkeen uusi look tuntui ihan omalta. Välillä pitää vain uskaltaa.


Tämä taisi olla jotenkin itselleni epätyypillinen postaus. Tavallisesti avaudun harvemmin mistään omista asioistani muuten kuin melko ympäripyöreästi. Tai siltä minusta ainakin tuntuu. Nyt koin, että voisi tehdä hyvää pukea tämän stressaavan ajanjakson tunteet ja ajatukset sanoiksi. En kirjoita päiväkirjaa, mutta tämä blogi on ehkä vähän sama asia.


Tähän loppuun laitan vielä kevennykseksi kuvan näistä LUSH- ostoksista. Ihania, ihania asioita. :)

Seuraavaan kertaan, muistattehan rentoutua ja hemmotella itseänne ja muistakaa: turhia ei kannata murehtia!

maanantai 20. helmikuuta 2017

Kosmetiikkaostoksia

Heippa taas!

Aina välillä minuun iskee aivan suunnaton ostosvimma. Tällä kertaa minusta tuntui, ettei minulla ole kerrassaan mitään ihonhoitotuotteita (oikeastiko muka!), joten niitä sitten tilailin netistä. Mukaan eksyi myös muutama meikkituote, jotka esittelen myös tässä postauksessa. :)


Olin aivan kyllästynyt edelliseen puhdistusaineeseen, jota kerkesin käyttää pullotolkulla. Nyt halusin jotain ihan erilaista, joten tilasin tämän Tonymolyn Peach Punch Sweet Foam Cleanserin. Tämä tuoksuu aivan taivaallisen persikkaiselle ja vaahtoaa runsaasti. Ihosta tulee puhtaan tuntoinen ja sileä, mutta ei laisinkaan kuiva tai kiristävä. En kuitenkaan sanoisi, että tämä tuote olisi mitenkään ihmeellinen... puhdistusaine, joka hoitaa hommansa. Aion kyllä käyttää loppuun asti!


Olen käyttänyt jo iät ja ajat Cure Natural Aqua Gel- kuorintageeliä. Koska kyseinen tuote on oikeasti aika kallis, halusin löytää vähän edullisemman vaihtoehdon. Tonymolyn Floria Brightening Peeling Gel oli täysosuma! Tämä tuote on melko voimakkaan tuoksuinen. En kuvailisi tuoksua sanalla kukkainen, mutta vähän jokin sen tyyppinen tuoksu tässä on. Tässä kuorintageelissä ei siis ole minkäänlaisia kuorivia rakeita, vaan geeliä iholle hieroessa ihosta irtoaa kuollutta ihoa samaan tapaan, kuin jos rapsuttelisit ihoasi saunassa :D Tykkään tästä todella paljon ja hintaakin oli alle 8 euroa!


Olen käyttänyt myös etanavoiteita vuosikaudet, ja mielestäni ne ovat ihonhoidossa oikeasti tehokkaita. Jotain varmaan voi päätellä siitäkin, että elokuvateatterin kassahenkilö kysyi ikääni, kun olin menossa katsomaan K16-elokuvaa (tämä siis tapahtui tammikuussa, ja ikää minulla on 25...). Joka tapauksessa, tilasin nyt tällaisen etanaseerumin! Kyseessä on PURITO Snail Repair Advanced 91 Serum, jossa on 91% sitä etanalimaa 8D. Tämä seerumi imeytyy ihoon todella nopeasti ja jättää ihon pinnan sileäksi. Ihon kosteutukseen tämä ei käy yksinään, sillä seerumi on todella kevyttä ja "vetistä". Tähän mennessä olen ollut tyytyväinen tähän tuotteeseen. Olen huomannut, että Suomen markkinoilla olevat etanatuotteet ovat melko kalliita, mutta Korealaisilla brändeillä ne ovat todella edullisia. Tämä seerumi maksoi hieman yli 13 euroa.


Uudeksi kosteusvoiteeksi valikoitui Etude Housen Wonder Pore Balancing Cream. Tämä tuoksuu hauskasti mintulle! Tämä voide on oikeastaan geelimäinen, ja sen pitäisi nimensä mukaisesti vähentää ihon rasvaisuutta ja pienentää ihohuokosia. Vielä en ole huomannut mitään erityisiä muutoksia ihossani, mutta ainakin ihon pinta on paljon sileämpi ja ihon hilseily on vähentynyt huomattavasti.


Tämä Etude Housen Face Blur on minulle itseasiassa vähän mysteeri. En oikein tiedä onko tämä meikin pohjustaja, päivävoide vai aurinkosuoja :D Tässä on siis suojakerroin 33, ja tuote lupaa piilottaa ihohuokoset ja siloittaa ihon pintaa. Minusta tämä tuoksuu ihanalle, mutta hajusteille herkkä varmaan pitäisi tätä liian voimakkaan tuoksuisena. Tämä auttaa kyllä meikkivoidetta pysymään iholla paremmin ja ihohuokoset todella näyttävät pienemmiltä, kun tätä laittaa meikkivoiteen alle. Pullo vaikuttaa todella riittoisalta!



Tarvitsin (ja siis ihan oikeasti tarvitsin!) uuden meikkivoiteen. Muistin, että tykkäsin Etude Housen Precious Mineral Any Cushionista ihan hirmuisesti, joten ostin vanhaan pakkaukseen tuollaisen täyttöjutun! Ensimmäisellä kerralla tuo meikkivoide paketteineen maksoi hieman päälle 17 euroa. Kun meikkivoide loppuu, siihen voi ostaa täyttöpakkauksen joka maksaa reilut 8 euroa! Eli täyttöpakkaus napsautetaan tuohon vanhaan rasiaan paikalleen, ja mukana tulee myös tuollainen uusi levitysvippa. Värivalikoima tässä meikkivoiteessa on kamalan suppea, vain kolme sävyä ja nekin ovat "tosi vaalea", "vaalea" ja "vähän vähemmän vaalea". Keskimmäinen sävy oli itselleni kuitenkin nappivalinta!


Tätä peitevoidetta olen käyttänyt jo kohta purkillisen, ja oli aika tilata uusi. Tämä on oikeasti hyvä, peittää silmänaluset ja näppylät kuin unelma! Pakkaus on aika pieni verrattuna muihin peitevoiteisiin, mutta tämä tuote on myös edullinen.


Olin jo pitkään miettinyt tämän innisfreen No-sebum mineraalipuuterin ostamista. Tämä pakkaus on myös pikkuruinen, tuotetta on vain viisi grammaa, mutta hintakin on jälleen varsin edullinen. Tässä puuterissa on hauska mintun tuoksu, mikä oli mielestäni aluksi aika outoa. Siihen tottuu kuitenkin pian, eivätkä kasvot tuoksu koko päivää mintulle :D Puuteri on todella hienojakoista ja silkkistä ja pitää ihon kiillottomana aamusta pitkälle iltapäivään, vaikka minulla on helposti rasvoittuva iho.


Harmikseni minulla on harvat ja vaaleat kulmakarvat. Onneksi Etude Housen Tint My Brows Gel auttaa siihen ongelmaan! Tilasin tämän tuotteen harmaanruskean sävyisenä, koska se on minusta luonnollisimman näköinen väri. En useinkaan jaksa meikata aamulla töihin lähtiessä, mutta olisi silti mukavaa, jos kulmakarvat olisivat siedettävän näköiset. Tätä geeliä laitetaan puhtaille kulmille tarkasti siihen malliin, millaiset kulmat haluaa. Geeli jätetään kuivumaan pariksi tunniksi ja kuoritaan sitten pois. Geeli värjää sen alla olevan ihon harmaanruskeaksi. Väri kestää kolmisen päivää, jonka jälkeen kulmat voi värjätä uudestaan. Käyttö vaatii hieman totuttelua, mutta on aika mukavaa, kun kulmat ovat hyvät jo valmiiksi aamulla herätessä :)


Viimeisenä esittelen tämän ihanuuden, maailman kauneimmaksi huulipunaksi tituleeratun Kailijumei-huulipunan. Tuon läpinäkyvän huulipunan sisällä on kultahippusia ja oikea kuivattu kukka! Huulipunan sävy muuttuu jokaisen huulilla erilaiseksi, minulla sävy on voimakkaan pinkki kun taas tyttöystäväni huulilla se saa hieman persikkaisen vivahteen. Vaikka myynnissä onkin neljä eri sävyä, ne ovat kaikki saman värisiä: sävyn nimi kertoo ainoastaan huulipunan sisällä olevan kukan värin. Värivaihtoehdot ovat vaaleanpunainen, punainen, oranssi ja violetti. Mielestäni tuo vaaleanpunainen oli söpöin :)


Tässä kuvassa näkyy vielä tuo huulipunan sävy. Tuo väri muuten pysyy huulilla todella hyvin :O Kokeilin sitä samana iltana kun sain sen, ja väriä oli vielä seuraavana päivänä huulissa! Tilasin sitten vielä toisenkin saman tien, mutta vain punaisella kukalla.

Huh, tulipa tästä pitkä postaus! Ihan virkistävää kirjoittaa välillä jotain muutakin kuin kuulumisia. Ihan mielenkiinnosta kysyn, pidättekö tällaisista postauksista? Entä onko teillä mitään postaustoiveita? Voisin pistää ideoita korvan taakse, jos ehdotuksia löytyy. :) Seuraavaan kertaan!